Suomen toimiva pullojen kierrätysjärjestelmä vaarassa?

Yksi EU:n suuremmista suunnitelmista ilmastonmuutosta ja merien saastumista vastaan päätettiin vuonna 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kaikkien kertakäyttöisten ja muovisten ruokailuvälineiden, vanupuikkojen, pillien ja juomien sekoittajien kieltämisestä. Kiellon on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021 kaikissa EU-maissa.

Tämän lisäksi EU:n uudessa direktiivissä säännellään, että kaikissa muovipulloissa on tulevaisuudessa oltava kiinnitetyt korkit, millä pyritään vähentämään muovista pullonkorkkijätettä luonnossa. Direktiivin on tarkoitus tulla toimeen vuoteen 2025 mennessä kaikissa EU-maissa.

Tässä linkki EU:n direktiiviin, kohdassa 17. säännellään pullonkorkeista:

DIRECTIVE (EU) 2019/904 OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 5 June 2019 on the reduction of the impact of certain plastic products on the environment

Picture: sacmi.com

Mihin tämä direktiivi perustuu?

Muovin suuren käytön vuoksi muovijäte määrä kasvaa ja vahingoittaa luontoa entisestään. Johtava ympäristöjärjestö WWF toteaa artikkelissaan, että pelkästään valtamerissä on 150 miljoonaa tonnia muovia ja lisää tulee vuosittain 8 miljoonaa tonnia. Tämä saaste on kaikkialla syvänmeren lattiasta ihmisten nauttimiin rantoihin. Se vaikuttaa sekä maa-, että merieläimiin ja on niille sotkeutumis- ja tukehtumisuhka. Rannoistamme tulee epämiellyttävämmät ihmisille ja eläimille, kun rannat täyttyvät jätteellä. Kaikista valtamerien ja rantojen jätteistä pullonkorkit ovat yleisimpiä ja haitallisimpia. Kun muovipullot heitetään pois, korkit irtoavat ja rantautuvat rantoihin. Jotkut korkit hajoavat mikromuoveiksi, jotka aiheuttavat vielä suuremman riskin merielämälle. Onneksi tällä valtavalla ongelmalla näyttää olevan helppo ratkaisu; kiinnitetyt pullonkorkit. Asiantuntijoiden mukaan tämän toteuttaminen ei todellakaan ole niin vaikeaa kuin monet pullobrändit antavat vaikuttaa. Monet olemassa olevat brändit käyttävät jo korkkeja varmistaen, etteivät ne putoa, eikä niihin käytetyt tekniikat ole rakettitiedettä. Vuonna 2019 EU päätti kieltää kiinnittämättömät pullonkorkit, ja direktiivin on tarkoitus tulla voimaan vuoteen 2025 mennessä kaikissa EU:n jäsenmaissa, vaikka suuret yritykset ovatkin tätä vastaan.

Picture: pexels.com

Suomella on toimiva pullonpalautusjärjestelmä

Valitettavasti asiantuntijat uskovat, että tämä voi aiheuttaa valtavia ongelmia Suomelle ja sen jo toimivalle pullonpalautusjärjestelmälle. Suomessa on korkea pullojen kierrätystaso verrattuna muihin maihin, ja muutokset sen toimintatavassa voivat johtaa merkittävään laskuun kierrätystasossa.

Suomi oppimaaksi muovipullojen kierrätyksessä

Muutos muovipulloja ja niiden palautusjärjestelmiä koskevassa EU lainsäädännössä voi johtaa Suomen pullon palautusjärjestelmän kaatumiseen. Suomen pullojen kierrätyksestä vastaa Palpa. "On suuri riski, että nykyinen hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä vaarantuu ja kuluttajien halukkuus kierrätykseen saattaa heikentyä", heidän palvelujohtaja Tommi Vihavainen kertoi haastattelussa Ylelle.

Vuonna 2018 PET-pullojen – Suomessa laajalti käytetty muovipullotyyppi – kierrätysaste oli 90 %. Muissa EU-maissa PET-pullojen kierrätysaste on paljon tätä alhaisempi. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Ranskan, Saksan, Ison-Britannian ja Italian pullojen palautusprosentti oli välillä 21 - 42 %, mikä tarkoittaa, että Suomen kierrätys on moninkertainen verrattuna monien muiden EU-maiden kierrätykseen. Lisäksi Suomessa suurin osa pulloista palautetaan korkin ollessa vielä paikoillaan. Vihavainen totesi: "Tutkimuksemme mukaan melkein kaikissa palautetuissa muovipulloissa on vielä korkki paikallaan, vain 4 prosenttia palautetaan ilman sitä." Pulloonkiinnitetyt korkit eivät ainoastaan aiheuta ongelmia järjestelmässä, vaan lisäävät myös muovin käyttöä Suomen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan. Uusi direktiivi aiheuttaa panimoalan investoimaan myös enemmän. Koko juomien tuotanto- ja kuljetusjärjestelmän uudistaminen vaatii suuria investointeja yrityksiltä, liiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen kertoi Ylelle.

Suomi tarvitsee erikoisjärjestelyjä direktiivin suhteen

Tämä erittäin välttämätön muutos muissa EU-maissa voi aiheuttaa paljon vahinkoa maallemme, sillä muovien käytön on arvioitu kasvavan Suomessa direktiivin myötä. Paras tapa ratkaista tämä ongelma olisi antaa Suomelle erikoisvapautus direktiivistä pullonkorkkien osalta niiden todisteiden valossa, jotka osoittavat sen monet kielteiset vaikutukset maassa. EU on vastuussa direktiivien ja ohjeiden laatimisesta, joita kaikkien jäsenmaiden on noudatettava. EU kuitenkin tekee myös erityisiä järjestelyjä niiden maiden kanssa, joissa ko. lainsäädäntö ei toimisi. EU:n tulisi siis neuvotella suomalaisten asiantuntijoiden kanssa, jotta Suomi voisi jatkaa jo toimivaa kierrätysjärjestelmään.

Mitä mieltä olet? Laita kommentteja tulemaan tähän jatkoksi!

* * *

Lähdeluettelo

European Parliament. "Directive (EU) 2019/904 OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE

COUNCIL of June 2019 on the reduction of the impact of certain plastic products on the

environment." EUR-Lex, 2019,

eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:32019L0904.

Kroeger, Alix. “EU Warns Of Climate Change Threat.” BBC NEWS, 2008,

news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7287168.stm.

The Guardian. “The Last Straw: European Parliament Votes To Ban Single-use Plastics.” The Guardian,

2019,

www.theguardian.com/environment/2019/mar/27/the-last-straw-european-parliament

votes-to-ban-single-use-plastics.

Yle. “EU Directive Threatens Finland's Bottle Return System.” Yle, 2019,

leaked-letter-water-down-laws-a8590916.html.

yle.fi/uutiset/osasto/news/eu_directive_threatens_finlands_bottle_return_system/1102302.

Yle Muovipullot ja maitotölkit muuttuvat pian Yle, 2022 https://yle.fi/a/74-20005259