Featured Slider

Valoministeriöstä päivää!

 Musiikkitalo sini-pinkkinä ja Helsinki-logo
pinkki-valaistuna Kansalaistorilla 10.1.2026


Nyt on valokuvia - eli kuvia valosta ja valoteoksista!


Kävimme poikani Jimin ja Iidan kanssa katsastamassa LuxHelsinki-valoteoksia Helsingin keskustassa eilen 10.1. illalla;  paljon ihmisiä liikkeellä vaikka pakkasta paikoin -16 astetta ja lunta pyrytti vaakatasossakin, mutta säästä huolimatta tunnelma oli hyvä - tuhansia ihmisiä liikkeellä Helsingin keskustassa.

Lisäksi eilen oli juhlapäivä! Sain olla 30 vuotta sitten mukana osana muotoilujohtamisen taiteen maisterityötäni ideoimassa ja tuottamassa ensimmäistä Helsingin valofestivaalia työryhmässä. Taiteellisena osana muotoilin 5 tekstiilivalaisimen sarjan huonekaluliike Skannolle. Ne asiat, joita kirjasin valofestivaalin ideasta ja yhteistyöstä lopputyöhöni, mm. miksi valofestivaali on meille niin tärkeä, muodostavat nyt tärkeän yhteisöllisen kivijalan Helsingin talveen. 



LuxHelsinki2026 - musiikkia, arkkitehtuuria ja valo-ja äänielämyksiä kaupunkiympäristössä


Valofestivaali Helsingissä elävöittää kaupungin pitkää talviaikaa, kutsuu jakamaan yhdessä merkityksiä ja valontunnelmia sekä on jaettavaa kokemusta kaikenikäisille ilmaiseksi kaupunkiympäristössä. Sen avulla näemme asioita ja ympäristöä toisessa valossa taiteen keinoin - ankeasta pimeästä ja pakkasesta huolimatta.


Aloitimme kierroksen henkilökohtaisesti tärkeimmästä kaupunkitilasta eli Kansalaisaukiolta, joka rajautuu Suomen tärkeimpiin kulttuurirakennuksiin – Musiikkitaloon, Kiasmaan ja Oodiin – , eduskuntataloon, Sanomataloon, Mannerheimintiehen ja päärataan. Nämä Suomen tärkeimmät kulttuurirakennukset kuuluvat myös ammatilliseen uraani eri tavoin. 




Kuva 1. Musiikkitalo, Hauki-veistos ja Sophie Lalyn Apparition-teos 


Läpikuultava, normaalisti vaatimaton musiikkitalomme julkisivu Kansalaistorille päin on saanut näyttävän sini-pinkin valaistuksen. Suurelle julkisivunäytölle heijastuu videoprojisointi ranskalaisen Sophie Lalyn Apparition - kesäilmestymisiä -teoksen osa. 

Teoksessa Puutarhan keskellä oleva pieni värikäs puutalo tuo yllättävän elementin kaupunkitalven keskelle - ja ikäänkuin herättää ympäristön henkiin kesän värillosuudellään ja juhlavalla musiikilla. Musiikin juhlaan voi yhtyä kaikki torilla olevat. Tämän sisältöisiä teoksia on nähty valofestivaalillamme ennenkin, jopa ensimmäisessä festivaalissa kuvataiteilija Salla Järvisen Summer Mirage -heijastusteoksella Kalevankadulla ja Kaarina Katajisto teoksella Musical Green House Café Engelin sisäpihalla, toivat myös kesän talven keskelle. Mutta tällä Apparition-teoksella on monta symbolista merkitystä juuri sen takia, että se nivoo ensimmäisen valofestivaalin valoteosten sanoman juuri Musiikkitalon julkisivuun. Näen, että se kuvaa myös upeasti taiteen ja orkestereiden tehtävää olla "kesä talven keskellä", inspiraation lähde kaikille ja myös olla saavutettavissa kaikelle kansalle. Onneksi meillä on meidän kansallinen media YLE, joka tallentaa talossa tapahtuvaa konserttitoimintaa YLEn eri kanavien kautta ja siten tallentaa taiteellista huippuamme kaikille nautittavaksi myös YleAreenan kautta.

Upeaa, miten oivaltavasti tässä LuxHelsinki-tapahtumassa tänä vuonna musiikki nivoutuu kaupunkiympäristöön valoteoksien kautta!


Vuonna 2011 avattu Musiikkitalo eli Helsinki Music Centre on Suomen Radion Sinfoniaorkesterin RSO:n, Helsingin kaupungin orkesterin ja korkeimman musiikillisen koulutuksemme eli Taidekorkeakoulun Sibeliusakatemian kotipesä. Arkkitehtuurikilpailun voitti LPR-arkkitehdit ja talon pääarkkitehtina toimi Marko Kivistö, Mikko Pulkkinen ja nyt jo edesmennyt toimiston perustanut Ola Laiho. Kilpailutyön nimi "a mezza voce" kertoi sen, että itse talon olikin tarkoitus antaa itse musiikille tilaa saliensa loistavan akustiikan ja talon toiminnallisuuden kautta.

Silloin, kun Musiikkitaloa vielä suunniteltiin, voitimme visuaalisen ilmeen tarjouskilpailun ja saimme muotoilutoimistoni Hahmo Design Oy:n kanssa olla mukana tekemässä ja kehittämässä 5 vuoden ajan Musiikkitalon rakennusajan ja lanseerauksen visuaalista ilmettä, markkinointia ja viestintää silloisen projektijohtajan Helena Hiilivirran kanssa. Olin yritykseni toimitusjohtaja ja suunnittelimme tunnuksen, verkkosivut, kuvituksia, salikartat, esitteitä, lanseerauksen visuaalisen ilmeen ja jopa tuotteita Musiikkitalon kauppaan ja markkinointiin.


Musiikki on arkkitehti-muotoilijan työssä tärkeä inspiraation lähde, auttaa keskittymään piirtämiseen ja kirjoittamiseen; inspiroi ajattelemaan ja tekemään uutta, näkemään tulevaa ja luomaan kaikille parempaa ympäristöä. Toimistollani ja kuulokkeissani soi musiikki joka päivä ja laulan myös itsekin. 



Kuva 2. Melt -jääkimpale teos 


Kuva 3. Nordic Sculpture Oodin puujulkisuvn edessä

Kansalaistorilla on neljän teoksen kokonaisuus, joista pienemmät enemmän veistoksen kaltaiset ovat Oodin edessä Melt -jääkimpaleteos (kuva 2) sekä kaikille suomalaisille teiden varsilta tutun näköinen mäntyrungoista koostuva puupino punaisine leimoineen, jonka ylin puutukki valaistuu ja herää henkiin hengityksen rytmiin (kuva 3). 

Teoksella on oivaltava nimi, Nordic Sculpture. Melt on valokuvaaja René Disselin ja mediataiteilija Victor Disselin installaatio, jossa isä ja poika yhdistävät taiteelliset työnsä. Monumentaalisen, kahden tonnin painoisen jäälohkareen sisään on ”jäädytetty” valokuva. Teos kutsuu hidastamaan tahtia: pehmenemään, olemaan läsnä ja kirjaimellisesti ”sulamaan”. Kävimme lämmittelemässä Oodissa, kuten muutama sata muutakin!


Kuva 4. kartan ääressä - opastus karttoineen on vieläkin tärkeä osa kaupunkitapahtumaa ja kävimme lämmittelemässä Oodissa (kuva 5).

Kuva 6. Kiasman ja Sanomatalon väliset portaat ja näkyvä Kansalaistorille


Kuva 7. Modernin taiteen museo Kiasman veistoksellinen metallinen julkisivu herää henkiin

Koko festivaalin avaava teos nro 1! Kun laskeutuu Kiasman vierustaa pitkin portaita alas, vasemmalla Kiasman veistoksellisen kaarevassa julkisivussa näkyy Heli Suoninen & Klas Granqvist (FI) – teos Mielenkuvituksia


Mitä munasta kuoriutuu? Teos muodostuu suuresta, dinosauksen munan kokoisesta veistoksesta, äänesta ja projisoinneista sekä valosta. Teos kuljettaa kokijan leikin lävitse ja antaa mielikuvitukselle tilaa. Rikkautta on osata kuvitella, luoda uutta. Mielikuvituksen voimaa ja syntymää kuvaava teos tuntuu erityisen koskettavalta juuri nyt, kun elämme taloudellisesti hankalaa aikaa ja sota runnoo, mutta tärkeää on säilyttää oma elämänhalu ja kyky toimia sekä luoda uutta kaikesta ikävästä paineesta huolimatta. Yhdessä voimme tehdä paljon enemmän - ja paremmin!


Kuva 7. Lasipalatsin aukion näkymää


Kävelymatkamme jatkuu kirpeässä säässä ja käymme kokemassa Alexander Salvesenin Viimeinen tanssi ilmastonmuutokseen kantaa ottavan teoksen Lasipalatsin aukiolla. Teos ottaa haltuun koko ikonisen kaupunkitilan: BioRexin elokuvateatterin julkisivun, Amos Anderssonin taidemuseon veistokselliset kukkulat ja koko piha-alueen luoden elinkaaren. Koska sää on viileä, käymme lämmittelemässä ihanassa Lasipalatsin kahvilassa viinilasillisella. 


Jatkamme matkaa Hietalahteen, jossa odotamme näkevämme Hietalahdentorin teokset. Annantalon julkisivu elää ukrainalaisen taiteilijan Evgenija Grossin Path / road - We are under the protection of the Gods koskettavan kuva-animaation keinoin. Minkälainen maailmamme tänä päivänä onkaan! Mitä jos taiteilijat saisivat päättää - olisimme inhimillisempi, paremmin voiva ja kansakuntien läheisyyttä arvostava! 


Kuljemme Eerikinkatua torille päin ja kuulemme toriaukiolta kantautuvan musiikin jo pitkälle. 


Kuva 8. Vanha teknillisen korkeakoulun päärakennus

Vanha teknillisen korkeakoulun päärakennus Abrahaminkadulla herää henkiin kahdella elämyksellisellä projisointiteoksella: japanilaisen Chiakin pensselinvedoista koostuvalla hidastavalla Momentum-teoksella sekä Max Lapinsuo-Sylwénin Chapter-teoksella. Molemmat teokset käyttävät projisointipintanaan kauniin, välillä ilman elämää ja tyhjäksi jääneen vuonna 1887 valmistuneen arvorakennuksen näyttävää julkisivua. Momentum 3:sessa viisi 1100-luvun rakkausrunoa muodostaa visuaalisen runoelman. 

Harmi, että en osaa japaninkieltä; nämä runot jäävät sis vielä mysteeriksi! Jos osaat kieltä, kerro minulle, mitä runot sisältävät!



Kuva 9. Momentum julkisivussa ja Soleil Nuit loves Albireo -teos

Musiikin ja valo yhdistävässä Chapter-teoksessa rakennuksen julkisivuelementit heräävät uudelleen eloon, aluksi ikkunat, friisit ja muut historiallisen rakennuksen julkisivun symmetriset koriste-elementit piirtyvät valolla, löytävät paikkansa ja syntyvät uudelleen, järjestys syntyy mutta yllättäen myös häipyy ja hukkuu. Musiikki voimistuu,  ja rytmittyy, rakennuksen detaljit tuntuu juhlivan mutta myös sotkeutuvan valon spiraaleihin, järjestys muuttuu epäjärjestykseksi, arki juhlaksi ja arkkitehtuurilliset elementit vetäytyvät verhon lailla yhteisen kokemuksen ja riemun edestä. Lopussa musiikki kohottuu, valopyramidi nousee ja lopuksi julkisivu ikänkuin soittaa valolla ja piirtyy valolla uudelleen kauniiksi järjestykseksi.  


Aukiolla olevat kaksi muuta teosta, aurinkoa kuvaava tuulessa liikkuvista paljeteista muodostuva ranskalaisen Sébastien Lefèvren teos sekä lastaan ruokkiva äiti Anni Laukan teos sopii tuovat molemmat sekä Momentum- että Chapter-teokselle mielenkiintoisen vastinparin. 




Kuva 10. Valon huoneet 


Päätimme kierroksen tällä kertaa turkkilaisen taiteilijan Melek Mazicin teokseen Valon huoneet, jossa Helsingin jäänmurtajiakin rakentavan telakan nosturit, heräävät eloon värin ja valon avulla.


Tietystä kulmasta nosturit kohoavat pimeää taivasta varten kuin Helsingin omat viisi Eiffel-tornia pimeydestä. Telakka liitettiin vuonna 1880 sähköverkkoon ja tällä telakalla on rakennettu valtamerialuksia ja Suomen tulevaisuutta kohta 150 vuotta. Teokseen kuuluu oma sävelletty teos, jota voi kuunnella Lux Helsingin verkkosivuilta simultaanisesti, kun katsoo teosta. Musiikin on säveltänyt Ida Alanen ja siinä soittaa saksofonia Heli Hartikainen ja Marco Ullstein vibrafonia. Mukana on myös Lempikuoro. Mukana yhteistyössä on Helsinki Shipyard.


Käyn tänään vielä katsomassa uudellen teoksia mm. valokuituteoksen Vanhan kirkon puistossa.


Kaikki nämä teokset tuntuivat minulle hyvin läheisiltä. Hienoa, että Valofestivaali on vieläkin olemassa ja vuosi toisensa jälkeen ilahduttaa ja tuo uusiakin tekijöitä ja elementtejä, nostaa esille niitä valon, yhteisöllisyyden ja kaupunkiympäristön piirteitä, mitä aiemmin ei ole huomattu. 


Mutta vielä on paljon mahdollisuuksia, mitä emme ole huomanneet valofestivaaliin liittyen. Ensimmäisessä valofestivaalissa oli mukana kaupallisia muotoiluprojekteja mm. nuorten valaisinmessu, performanssitaidetta ja osallistavia kaupunginosa- ja kortteliprojekteja Siivouspäivän tapaan - valokoulutuksen merkitystä unohtamatta. Saa nähdä, missä painotus on ensi vuonna!


Paras, että käyt itse vielä kokemassa teokset, tänään on mahdollisuus!


#aaltoyliopisto #valofestivaali #kaupunkiympäristö #muotoilu #valo #suunnittelu #innovaatiot #helsinkitapahtumat


@luxhelsinki @myhelsinki 

Eurooppa ja EU:n tulevaisuusseminaari Paasitornissa 16.3.2024

 Hei! 

Tänään oli mielenkiintoinen ja ennakoiva EU-seminaari Paasitornissa, keskustelussa Eurooppa ja EU:n tulevaisuus tuleviin kesäkuun EU-vaaleihin liittyen. Mukana oli noin 30 kuulijaa, jopa Lappeenrannasta asti. Alustajina aiheisiin oli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, ehdokas ja kansanedustaja Maria Guzenina, ehdokas ja FSD:n puheenjohtaja Dimitri Qvintus sekä Erkki Tuomioja. Tilaisuutta veti toiminnanjohtaja Tuomas Finne.


Euroopan unioni eli EU on
demokraattisten oikeusvaltioiden unioni. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen nosti esille huolensa siitä, että EU:n perusarvot ovat uhattuna; meillä on tekemistä, että EU pysyy yhtenäisenä ja vahvana nyt ja tulevaisuudessa. EU:n perustamisen asiakirjan 2. artiklan mukaan Unionin perustana ovat seuraavat arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen (vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina). Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Myös Euroopan unionin (EU) edustamasta oikeusjärjestyksestä on tullut kiinteä osa poliittista ja yhteiskunnallista todellisuuttamme, vaikka sitä monilla tavoin unionin sisällä ja ulkopuolelta pyritäänkin horjuttamaan. Huolestuttavaa on vieläkin Euroopassa oleva kaksi vuotta sitten alkanut hyökkäyssota, mitä Venäjä käy Ukrainaa vastaan. Se on Euroopan ja myös koko maailman yhteisöjä ja resursseja kuluttavaa ja vaikuttaa myös meidän yhteiskuntaamme, horjuttamalla sivistyksen peruspilareitamme. 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen  

Suomi tarvitseee maahanmuuttoa - varsinkin pääkaupunkimme Helsinki. Meillä ei ole tarpeeksi työvoimaa täyttämään työntekijöiden tarvettamme. Ovien tulee olla avoinna. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjää vain, jos ovet ovat avoinna myös Suomesta puuttuville osaajille. Euroopan sisäasioista vastaavan komissaari Ylva Johansson on huomauttanut, että EU:n maahanmuuttopolitiikan linjaukset sitovat myös Suomea eikä hallitus voi niitä äärioikeistolaisella politiikallaan kiertää. (Linjaukset löytyvät komission sivuilta: https://commission.europa.eu/index_fi )

Paljon nyt jo tehdään sen hyväksi, että sota saadaan loppumaan ja sodan runteleman Ukrainan jäsenyys EU:hun mahdollistuisi. Suomessa meidänkin tulee olla hereillä ja vastata hybridivaikuttamiseen tiukilla toimenpiteillä ja varautua myös kyperiskuihin rajojemme sisällä. Ollaan kaikki valppaana!



Perustuslakivaliokunnan jäsen kansanedustaja Maria Guzenina

Suomen perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustajamme Maria Guzenina muistutti, että meidän on vastustettava äärioikeistolaisen politiikan nousua joka päivä niin Suomessa kuin Euroopassa. Voimme kaikki vaikuttaa täällä paikallisesti, yhteisen alueiden ja kunnallisen päätöksenteon kautta. Meidän pitää pitää huolta että kaikkein heikompia ei täällä syrjitä. Äärioikeistolaisen politiikan nousu on nähtävissä koko Euroopan alueella ja se tie ei vie Eurooppaan kehityksen suuntaan, vaan antaa sijaa taantumukselle ja talouden kurjistumiselle.

Sivistyksen Euroopassa uudistuminen tapahtuu innovaatioiden kautta ja tähän kuuluu Suomessa olennaisena osana metsäteollisuus, ilmastopolitiikka ja teollisuuspolitiikka. 

Suomen omat resurssit ovat rajalliset ja siksi tarvitsemme kasvuinvestointirahaa myös muualta. Uudet innovaatiot ja edellä käyvä tutkimus Suomessa siivittävät meidän tulevaisuuttamme ja vientiä. Korkean teknologian Suomi on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja viennistä.

Uusia investointeja tarvitaan myös itäiseenkin Suomeen. Myös itäisen rajan läheisyydessä tarvitaan uusia rakenteita, uudistumista, ilmaston muutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.



FSD:n puheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen Dimitri Qvintus kertoi saaneensa oivalluksen Vasemmiston väistyvän puheenjohtaja Li Anderssonin huomiosta liittyen perussuomalaisten puheisiin; heidän vaikuttamisen välineiden keskiössä on negatiiviset ja aggressiviset ilmaukset, joita värittää maahanmuuttajien dehumanisointi. Jokainen ihminen on kuitenkin ihminen, jolla on tunteet ja tarve elää normaalia elämää. Yhteisen EU:n on oltava järjen ääni ja valo pimeyden keskellä. Euroopan unioni on ennen kaikkea rauhan projekti. Euroopan valtioiden oikeusvaltioperiaate on olennainen valtioiden välisen yhteistyönkin kannalta. Haasteita riittää, Europan sisällä on myös äärimmäistä köyhyyttä. Vaikka olemme saman valtameren äärellä, meillä on eri horisontit eri puolilla maailmaa.

Meidän on tärkeää innostaa ihmisiä lähtemään äänestämään EU-vaaleissa ja saada myös nuoret mukaan vaikuttamaan, minkälainen Eurooppa tulee olemaan. Meidän tulee lähteä pelottomasti äärioikeiston nousua vastaan. Rakennetaan yhdessä parempaa ja EU:n pitää olla taloudellisesti vahva.

Viimeisen puheenvuoron piti ulkoministerinä ja kauppa- ja teollisuusministerinäkin toiminut Erkki Tuomioja. Hän aloitti lainaamalla saksalaista näytelmäkirjailija Bertolt Brechtiä: ”Totisesti me elämme synkkää aikaa”. Mutta on hyvä huomata, että jos on ihmisen luomia ongelmia, ne on myös ihmisten poistettavissa. 

Erkki Tuomioja huomautti, että sopimuksia kunnioittavalla hyvälla maailmalla löytyy nyt haastajia joka puolelta.


Pohdimme, että pääministeri Orpon esiintyminen EU-parlamentissa antoi sen tunteen, että suomalainen - ja samalla pohjoismainen - hyvinvointiyhteiskunnan malli ja brändi on nyt pilattu. On tärkeää, että me pohjoismaissa jaamme vahvan oikeusvaltioperiaatteita ja ihmisoikeuksia kunnioittavan arvopohjan. Emme halua kuulua niihin valtioihin, jotka niitä rikkovat.

EU:n rajoilla tapahtuu törkeää toimintaa. Käännytyksessä tapahtuu julmuuksia; maahanmuuttavia pakolaisia työnnetään takaisin mereen, eivätkä hädässä olevat, omasta kotimaasta pakenevat, pääse turvaan. Tämä on epäinhimillisen julmaa perheille, jotka uskovat löytävänsä meiltä suojan sotaa ja terroria vastaan. Arvojamme koetellaan jatkuvalla vastakkainasettelulla ja vääristetyllä informaatiolla. Lisäksi idästä nousee maailman valloituksen mentaliteetti taisteluun naapureita vastaan, versus yhteisen maailman rakentaminen.

Puheenjohtaja Antti Lindtman on pyytänyt presidentti Niinistön mukaantuloa työmarkkinoiden tilannetta ja lakkoaaltoa ratkomaan - avaamaan keskustelua ja ratkaisemaan käynnissä olevan sisäisen vastakkainasettelumme. Tuomiojan sanoin: ”Edessä on ratkaisevat ajat.” Meillä on kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksenkin näkökulmasta vain enää muutama vuosi saavuttaa oikea suunta kehityksellemme.

Keskusteluissa puheenvuorojen jälkeen nousivat esille itäisen Euroopan rikkomukset, oikeusvaltioperiaatteen sitoutuminen jäsenvaltion rahoitukseen, avoimen vuoropuhelun merkitys valtioiden välillä, Kiinan kanssa yhteistyön onnistuminen, koulutuksen merkitys, naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen ulkopolitiikassa, EU:n laajentuminen, EU:n sisäinen kauppa, osattomuuden torjuminen, määräenemmistöpäätöksen muutoksen mahdollistaminen ja EU-tukipolitiikan väärinkäytökset. Pohdimme myös Eurooppa-ministerin Anders Adlercreutzin puheenvuorojen puuttumista.

Koko Suomi ja Europpa tarvitsee meitä, työtä, kasvua ja osaamista - vahvuuttamme tulee suojella. Meidän on tärkeää tehdä työtä yhdessä ja rehellisesti.

Kiinnostava keskustelu kaiken kaikkiaan, parempaa tulevaisuutta - ja EU-vaaleja kohti! Paljon vielä ehtii nyt keväällä tapahtua.

Ensimmäisessä valokuvassa tilaisuuden jälkeen minä Ilona Törmikoski, kollega-konsultti Nagendra Singh, toiminnanjohtaja Tuomas Finne ja Tytti Tuppurainen.

#euvaalit #eurooppa #tulevaisuus #päätöksenteko #kestäväkehitys #yhteistoiminta #oikeusvaltioperiaate #EU #eurovaalit Paasitorni

Suomesta Naton jäsen 4.4.2023

Hei!


Huomenna tiistaina 4.4.2023 Suomesta tulee Naton jäsen ja Suomen lippu nostetaan muiden Nato-maiden lippujen joukkoon Brysselissä ja tietenkin presidentimme Niinistö matkustaa Brysseliin liittymisseremoniaan. 

Täällä aiemmin kuvaamalla Brysselin matkallani menimme Nato-päämajan ohitse. Silloin jo pohdin, että kuinka kauan menee, että me liitymme Natoon, kuulummehan selkeästi kuitenkin läntiseen arvoyhteisöön. 


Maailman tilanteen kehittyessä turvallisuudeltaan epävarmempaan suuntaan naapurimaan hyökkäyksen takia, Suomen eduskunta tekikin pääministeri Sanna Marinin hallituksen kaudella 2019-2023 aikana tämän päätöksen sangen yksimielisesti ja nopeasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Suomen liittymään Naton jäseneksi. Eduskunta hyväksyi lähes yksi mielisesti Naton jäsenyyden (188 jäsenyyden puolesta).

Myös muiden Nato-maiden tuki saatiin Suomen jäsenhakemukselle nopeassa aikataulussa.

Seuraan tätäkin aihetta!
Saa kommentoida!

Lähteet:

Eduskuntavaalien jälkeisiä tunnelmia

3.4.2023 IT

Hei!

Eilen illalla - tai oikeastaan aikaisin tänään aamulla, varmistui meidän Suomen uusi eduskunta.

Kaikki kolme suurinta puoluetta, Kokoomus, perussuomalaiset ja Suomen Sosialidemokraatit olivat vaaleissa voittajia. Se tarkoittaa sitä, että nämä kolme puoluetta saivat enemmän ääniä kuin viime vaaleissa 4 vuotta sitten ja siten myös enemmän paikkoja tulevaan eduskuntaan. Häviäjiä olivat SDP:n edelliset hallituskumppanit eli Keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, mikä on sinälleen harmillista. Paikkansa säilyttivät kristillisdemokraatit ja RKP.

Vaalikentillä työskentely on ollut antoisaa. Tein itse aktiivisesti kentällä vaalityötä Helsingissä, autoin ehdokkaitamme menestymään erilaisin tavoin - ja voinkin ilomielin sanoa, että työ kannatti - meille tuli Helsingissä vaalivoitto! Saimme odotetusti +7,2% enemmän kannatusta kuin viime eduskuntavaaleissa eli hyvä meidän tiimi! Ja kiitos kaikille äänestäjille ja mukana olleille! 


Olen saanut keskustella vaalikentillä teidän, eri-ikäisten äänestäjien eri puolilta Helsinkiä, sekä oman ja muiden puolueiden ehdokkaiden ja aktiivien kanssa. Ja kuten monta kertaa olen todennut, asiat riitelevät eivät ihmiset.


Helsingistä valittiin eduskuntaan Suomen Sosialidemokraattien SDP:n ehdokkaat: Eveliina Heinäluoma 15697 ääntä, Nasima Rasmyar 13858 ääntä, Tuula Haatainen 9605 ääntä, Timo Harakka 7100 ääntä ja Elisa Gebhard 5836 ääntä. Meidän edustajistamme oli 805 naisia. 

Mutta täytyy myöntää, että tulos oli itselleni pettymys, ja vaalien jälkeinen eduskunta näyttää tälle:

Eduskuntamme vaalilaskennan 3.4.2023 jälkeen


Kuten kuvasta hyvin käy ilmi eduskunnan enemmistö on kuitenkin vanhan hallituksen puoleiden yhteenlaskettu määrä eli tästä päätellen olemme kuitenkin tehneet loistavaa työtä hallituksessa. Mutta emme olleet suurin puolue ja puolueemme puheenjohtaja Sanna Marin ei päässytkään muodostamaan hallitusta. Mutta voi olla että pääsemme hallitukseen, riippuu siitä että miten vaalien voittajan Kokoomuksen hallitustunnustelut etenevät.

Olen säästänyt myös edellisen 2019 eduskuntavaalin tuloksen kuvan, koska silloinkin SDP sai vaalivoiton ja ero oli puolueiden välillä vain yksi paikka. Silloinkin olin mukana kampanjoinnissa sekä myös vaalitoimitsijana ja niiden vaalien jälkeen ymmärsin, miten tärkeää on olla mukana edistamässä omien arvojen mukaista Suomea. (Kuva lähde: YLEn tulospalvelu 2019 eduskuntavaalit, kuvakaappaus vuodelta 2019).





Ajattelin jakaa vielä toisen infografiikan, jolla kuvataan uutta eduskuntaamme. 
Se on alla tässä alapuolella ja kuten huomaat siinä on vaaleansinisiä ja sinisiä palloja nelikenttäkartalla  huomattavasti enemmän. Suomi on kallistunut enemmän oikealle mutta on myös konservatiivisempi. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kehittyminen voi myös hidastua, ehkä jopa taantua.




Itse olin siis pettynyt tulokseen, koska toivon, että 

1) kaikkien heikoimmilta ei leikata (asumis-, opiskelija- ja sosiaalituet ovat leikkausuhan alla) ja että 

2) Suomi pysyy myös innovatiivisella ja ilmastoviisaalla tiellä sekä uskaltaa luottaa tässä osaamiseen ja parempaan tulevaisuuteen sekä 

3) panostaa tutkimukseen ja koulutukseen. Suomi pienenä maana ei voi muulla tavalla pärjätä suurien ja rikkaiden maiden joukossa kuin sivistämällä kansaansa ja tekemällä loistavia täsmätuotteita ja palveluita. Näiden muotoilusta ja kehittämisestä esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin olenkin aiemmin kertonut tässä blogissani.

Odotan myös tarkastuslaskennan tuloksia. Kuntaministerimme Sirpa Paatero jäi 14 äänen päähän valinnasta eduskuntaan, joten voi olla että saamme yhden edustajan enemmän.

Tällaista pohdintaa tänään! Toivottavasti pidät tästäkin kirjoituksestani ja informaatiografiikasta, jota olen valinnut tähän blogitekstiin kuvitukseksi!

Ilona

(Helsingin SDP piirihallitus jäsen, Stadin demarinaiset hallitusjäsen)


Kuvien lähde: 

Ylen verkkosivun tulospalvelut 3.4.2023 https://yle.fi/a/74-20025602

Eduskuntavaalipäivänä 2.4.2023 - muista äänestää!


Hyvää palmusunnuntaita ja äänestyspäivää!

Viestitän tänne kaikki Helsingin SDP:n, Demarinaisten sekä Demarinuorten ehdokkaidemme numeroita tänne, koska verkkosivumme ovat jumissa ruuhkan takia. 


Kohti Sanna Marin II:sta!


Kuvat eiliseltä Karhupuiston kansanjuhlasta. 


🇫🇮🇪🇺🌍❤️


#SDPHelsinki


Hilkka Ahde 169

Mahad Ahmed 170

Eva-Maria Asukas 171

Nita Austero 172

Elisa Gebhard 173

Tuula Haatainen 174

Timo Harakka 175

Eveliina Heinäluoma 176

Fardoos Helal 177

Anita Hellman 178

Kati Jaakonen - eduskuntavaaliehdokas 179

Ville Jalovaara 180

Ilkka Kantola 181

Jukka Kekkonen 182

Johanna Laisaari 183

Petri Lillqvist 184

Lauri Muranen 185

Dimitri Qvintus 186

Tomi Raitio 187

Markku Rantahalvari 188

Nasima Razmyar 189

Taru Reinikainen 190

Sara Salonen 191


#sinunpuolellasi

@SDPHelsinki


Päivitin tänne myös muualta Suomesta ehdokkaitamme, jotka mm. tunnen:


Juha Beurling-Pomoell 236 Uusimaa

Sini Filippiinien 239 Kirkkonummi 

Maria Guzenina 240 Espoo

Ulla Kaukola 246 Vantaa

Miapetra Kumpula-Natri 251

Antti Lindtman 254 Vantaa

Maria Luoma 255 Nurmijärvi 

Pinja Perholehto 259 Hyvinkää

Antti Rinne 261 Mäntsälä

Joona Räsänen 263 Lohja

Hussein Al-Taee 265 Vantaa

Linda Westerlund 269 Hanko


Tytti Tuppurainen 37 Oulu

Matias Mäkynen 173 Vaasa

Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemi

Sanna Marin 16 Tampere


(Voit tutustua alueen ehdokkaisiin heidän omien blogien ja kotisivujen kautta).